Kannattaako vaikuttaminen? Muuttuuko mikään?

Suomessa saa perjantaina 24.2. ensi-iltansa intialaisista kangastehtaista kertova Machines-dokumenttielokuva. Se on vaikuttava esitys siitä, millaisissa oloissa ihmiset tekevät kankaita, joita meidän vaatteisiimme käytetään. Elokuvassa tehtaiden työntekijät myös esittävät väkevän kysymyksen: muuttuuko mikään ikinä paremmaksi?

Niin. Muuttuuko?

Rana Plazan romahtamisesta tulee huhtikuussa kuluneeksi neljä vuotta. Onnettomuus oli yksi teollisuuden historian pahimmista: yli 1 100 ompelutehtaan työntekijää kuoli ja lähes 2 500 loukkaantui. Mitä neljässä vuodessa on tapahtunut? Ovatko asiat liikahtaneet lainkaan parempaan suuntaan? Ovat. Vähän.

Suurin yksittäinen saavutus Rana Plazan jälkeen on ollut Accord-sopimus, jolla on parannettu Bangladeshin vaatetehtaiden palo- ja rakennusturvallisuutta. Yhteensä 1 600 tehdasta on tarkastettu, tuhansia korjattavia asioita listattu, muutama rakennus asetettu käyttökieltoon ja näin ehkä muutama onnettomuus kin estetty.

Muitakin yksittäisiä edistysaskeleita tapahtuu, vaikka ne helposti hukkuvat valtavaan ongelmavyyhteen, jonka keskellä vaateteollisuus toimii.

Yksittäisenä kuluttajana tekisi mieli heittää pyyhe kehään. Vaateteollisuuden aiheuttamat ongelmat ovat mittaluokaltaan niin valtavia, että mitä väliä minun tekemisilläni muka on? Paljonkin.

Jos emme jaksa muuttaa mitään, nykymeno jatkuu. Niin kauan kuin haluamme vain mahdollisimman paljon vaatteita mahdollisimman halvalla, niitä tehdään meille ihmisten ja ympäristön kustannuksella. Jokakeväinen Vaatevallankumous-kampanja haluaakin saada ihmiset huomaamaan, että meillä on vaikutusvaltaa, niin vaatekaupassa kuin vaatekaapillamme. Sillä, mitä ostamme ja miten käytämme vaatteitamme, on valtava merkitys. Muutoksen pitää siis lähteä omista vaatekaapeistamme.

Lisäksi meidän pitää saada äänemme kuuluviin myös vaateyritysten suuntaan. Vaatevallankumous on siihen yksi helppo tapa. Viime kevään kampanjaviikolla 70 000 ihmistä eri puolilta maailmaa lähetti brändeille #whomademyclothes-kysymyksen. 70 000 ihmistä 92 eri maassa on massa, jonka ääneltä yritykset eivät enää voi sulkea korviaan.

Vaatevallankumous-kampanjaan voi osallistua myös monilla muilla tavoilla, ja olemme listanneet niitä tänne. Vielä lisää vaikuttamisvinkkejä löytyy SASK ry:n listasta. Tai ihan ensimmäiseksi voit allekirjoittaa vetoomuksen, jossa otetaan kantaa tälläkin hetkellä Bangladeshissa mieltään osoittavien tekstiilitehtaiden työntekijöiden puolesta.

Kuten SASKin vinkkilistassa mainitaan, tärkeintä on toivon säilyttäminen. Meillä kuluttajilla on enemmän valtaa kuin aina muistamme. Käytetään sitä aktiivisesti ja hyvin.

Vaateteollisuus voisi olla positiivisen muutoksen ajuri. Jos työntekijöille maksettaisiin kunnon palkkaa, miljoonat ihmiset voisivat nousta köyhyydestä.